Kouludemokratiaa käytännössä

Kouludemokratia käsitteenä

Yleisesti kouludemokratiasta puhutaan, kun oppilaille on haluttu turvata mahdollisuus osallistua merkittävästi koulua koskevaan päätöksentekoon henkilökunnan kanssa tasavertaisina äänestäjinä ja päätöksentekijöinä. (AERO, Alternative Education Resource Organization) Directory of Democratic Education. Käsitteellä voi olla kuitenkin olla useita merkityksiä eri yhteyksissä.

Lähestymistapoja kouludemokratiaan

Kouludemokratian ympärille on syntynyt monia eri teorioita, filosofioita, pedagogisia ajattelumalleja ja kasvatuksellisia toimintatapoja. Amerikkalainen kasvatuspsykologi John Dewey edustaa progressiivista kasvatusajattelua. Dewey näki koulun pienoisyhteiskuntana, jossa opittiin mielekkään työskentelyn kautta. Näin koulusta tuli paikka, jossa opittiin elämää varten. Uudempaa ajattelua edustaa esimerkiksi pelillinen oppiminen. IDEC 2016 juhlistaa sattumalta Deweyn Demokratia ja Kasvatus -teoksen 100-vuotisjuhlavuotta. Deweyn elämäntyö inspiroi edelleen monia kasvattajia ja hänen ajattelunsa yhdistetään usein kouludemokratian ajattelumalliin.

Mihin demokraattisia kouluja tarvitaan?

Meille uskotellaan, että elämme demokraattisessa yhteiskunnassa. Kuitenkin koulut harjoittavat perinteisesti vähän tai eivät juuri lainkaan demokratiaa. Kouludemokratia pyrkii voimaannuttamaan nuoria ja opettajia itsenäisen vastuunkannon ja demokraattisen osallistumisen ja päätöksenteon kautta. Oppilaat oppivat ilmaisemaan ajatuksiaan, ideoitaan, pitämään puolensa asioissa, jotka ovat heille tärkeitä, ratkaisemaan ongelmia yhdessä, kunnioittamaan toistensa mielipiteitä ja vaikuttamaan oman yhteisönsä kehittämiseen. Oppimisprosessit ovat sopusointuisia kunnioittaen oppilaiden ja opettajien ihmisoikeuksia. Demokraattiset koulut antavat oppilaille vapauden päättää mitä opitaan, kuinka ja kenen kanssa oppiminen tapahtuu.

Demokraattiset koulut maailmalla

Tällä hetkellä maailmalla on noin 1000 koulua, jotka kutsuvat itseään demokraattisiksi kouluiksi. Demokratia näissä kouluissa toteutuu monella eri tavalla yksinkertaisesta koulukokouksesta, jossa oppilaat pääsevät osallistumaan päätöksentekoon joissain asioissa aina kokonaisvaltaiseen demokratiaan, jossa oppilaat saavat olla mukana päättämässä kaikista koulun asioista aina taloudesta ja opettajien palkkauksesta opetusuunnitelmaan tai sen puuttumiseen asti.

Demokraattisia kouluja on ollut maailmalla 1900-luvun alkupuolelta asti alkaen Summerhillistä, joka perustettiin Englannissa 1921. Summerhill, joka on sisäoppilaitos on noin 80 oppilasta ja oppilailla on vapaus päättää menevätkö oppitunneille vai eivät. Koulua hallinnoidaan viikottaisessa koulukokouksessa, jossa jokaisella oppilaalla, opettajalla ja henkilökunnan jäsenellä on yksi ääni. Toinen merkittävä demokraattinen koulu, Sudbury Valley School perustettiin 1968 Massachusettsissa, Yhdysvalloissa. SVS on päiväkoulu, jossa ei ole lainkaan opetussuunnitelmaa. Oppilaat saavat käyttää päivänsä niin kuin parhaaksi katsovat. Oppitunteja järjestetään vain jos niille on riittävästi kysyntää. Oppitunneista, koulun taloudesta ja kaikista muistakin asioista päätetään koulun kokouksessa, jossa kaikilla koulun jäsenillä aina 4-vuotiaista esikoululaisista asti on yhtäläinen äänioikeus. Vain harva koulu on seurannut Summerhillin sisäoppilaitosmallia, kun puolestaan SVS-malliin perustuen on perustettu tai perusteilla satoja kouluja.

Suomi ja kouludemokratia

Suomalaisia kouluja on maailmalla pidetty yleensä hyvin demokraattisina, vaikka kouluissa ei useinkaan ole merkittäviä demokraattisia rakenteita. Suomessa kouludemokratia onkin perustunut enemmän opettajien ja oppilaiden yleiseen tasa-arvoisuuteen. Vaikka suomalainen kouludemokratia on vielä kaukana Sudbury-mallista tai Summerhillistä, ovat suomalaiset koulut säilyttäneet varsin humanistisen ja holistisen oppimis- ja kasvatusnäkemyksen.

Uudessa valtakunnallisessa vuonna 2016 voimaan tulevassa opetussuunnitelmassa korostetaan oppilaiden osallisuutta. Oppilaille tulee taata mahdollisuus osallistua omien opintojensa suunnitteluun. Vaikka valtakunnallisessa opetusuunnitelmassa on edelleen suuri määrä oppiaineita ja valmiiksi määriteltyjä sisältöjä, on mielenkiintoist nähdä, miten koulut tulevat soveltamaan tätä uutta osallisuutta korostavaa näkökulmaa.

Kartta AEROn kotisivuilta

Mitä kouludemokratia tarkoittaa? Millainen on koulu, jossa oppilaat saavat aidosti olla päättämässä asioista?

Hudson Valley Sudbury School – Intro Video from BellyFire Productions on Vimeo.