[:fi]
Yleisesti kouludemokratiasta puhutaan, kun oppilaille on haluttu turvata mahdollisuus osallistua merkittävästi koulua koskevaan päätöksentekoon henkilökunnan kanssa tasavertaisina äänestäjinä ja päätöksentekijöinä. (AERO, Alternative Education Resource Organization) Directory of Democratic Education. Käsitteellä voi olla kuitenkin olla useita merkityksiä eri yhteyksissä.
Kouludemokratian ympärille on syntynyt monia eri teorioita, filosofioita, pedagogisia ajattelumalleja ja kasvatuksellisia toimintatapoja. Amerikkalainen kasvatuspsykologi John Dewey edustaa progressiivista kasvatusajattelua. Dewey näki koulun pienoisyhteiskuntana, jossa opittiin mielekkään työskentelyn kautta. Näin koulusta tuli paikka, jossa opittiin elämää varten. Uudempaa ajattelua edustaa esimerkiksi pelillinen oppiminen. IDEC 2016 juhlistaa sattumalta Deweyn Demokratia ja Kasvatus -teoksen 100-vuotisjuhlavuotta. Deweyn elämäntyö inspiroi edelleen monia kasvattajia ja hänen ajattelunsa yhdistetään usein kouludemokratian ajattelumalliin.
Meille uskotellaan, että elämme demokraattisessa yhteiskunnassa. Kuitenkin koulut harjoittavat perinteisesti vähän tai eivät juuri lainkaan demokratiaa. Kouludemokratia pyrkii voimaannuttamaan nuoria ja opettajia itsenäisen vastuunkannon ja demokraattisen osallistumisen ja päätöksenteon kautta. Oppilaat oppivat ilmaisemaan ajatuksiaan, ideoitaan, pitämään puolensa asioissa, jotka ovat heille tärkeitä, ratkaisemaan ongelmia yhdessä, kunnioittamaan toistensa mielipiteitä ja vaikuttamaan oman yhteisönsä kehittämiseen. Oppimisprosessit ovat sopusointuisia kunnioittaen oppilaiden ja opettajien ihmisoikeuksia. Demokraattiset koulut antavat oppilaille vapauden päättää mitä opitaan, kuinka ja kenen kanssa oppiminen tapahtuu.
Tällä hetkellä maailmalla on noin 1000 koulua, jotka kutsuvat itseään demokraattisiksi kouluiksi. Demokratia näissä kouluissa toteutuu monella eri tavalla yksinkertaisesta koulukokouksesta, jossa oppilaat pääsevät osallistumaan päätöksentekoon joissain asioissa aina kokonaisvaltaiseen demokratiaan, jossa oppilaat saavat olla mukana päättämässä kaikista koulun asioista aina taloudesta ja opettajien palkkauksesta opetusuunnitelmaan tai sen puuttumiseen asti.
Demokraattisia kouluja on ollut maailmalla 1900-luvun alkupuolelta asti alkaen Summerhillistä, joka perustettiin Englannissa 1921. Summerhill, joka on sisäoppilaitos on noin 80 oppilasta ja oppilailla on vapaus päättää menevätkö oppitunneille vai eivät. Koulua hallinnoidaan viikottaisessa koulukokouksessa, jossa jokaisella oppilaalla, opettajalla ja henkilökunnan jäsenellä on yksi ääni. Toinen merkittävä demokraattinen koulu, Sudbury Valley School perustettiin 1968 Massachusettsissa, Yhdysvalloissa. SVS on päiväkoulu, jossa ei ole lainkaan opetussuunnitelmaa. Oppilaat saavat käyttää päivänsä niin kuin parhaaksi katsovat. Oppitunteja järjestetään vain jos niille on riittävästi kysyntää. Oppitunneista, koulun taloudesta ja kaikista muistakin asioista päätetään koulun kokouksessa, jossa kaikilla koulun jäsenillä aina 4-vuotiaista esikoululaisista asti on yhtäläinen äänioikeus. Vain harva koulu on seurannut Summerhillin sisäoppilaitosmallia, kun puolestaan SVS-malliin perustuen on perustettu tai perusteilla satoja kouluja.
Suomalaisia kouluja on maailmalla pidetty yleensä hyvin demokraattisina, vaikka kouluissa ei useinkaan ole merkittäviä demokraattisia rakenteita. Suomessa kouludemokratia onkin perustunut enemmän opettajien ja oppilaiden yleiseen tasa-arvoisuuteen. Vaikka suomalainen kouludemokratia on vielä kaukana Sudbury-mallista tai Summerhillistä, ovat suomalaiset koulut säilyttäneet varsin humanistisen ja holistisen oppimis- ja kasvatusnäkemyksen.
Uudessa valtakunnallisessa vuonna 2016 voimaan tulevassa opetussuunnitelmassa korostetaan oppilaiden osallisuutta. Oppilaille tulee taata mahdollisuus osallistua omien opintojensa suunnitteluun. Vaikka valtakunnallisessa opetusuunnitelmassa on edelleen suuri määrä oppiaineita ja valmiiksi määriteltyjä sisältöjä, on mielenkiintoist nähdä, miten koulut tulevat soveltamaan tätä uutta osallisuutta korostavaa näkökulmaa.
Kartta AEROn kotisivuilta
Mitä kouludemokratia tarkoittaa? Millainen on koulu, jossa oppilaat saavat aidosti olla päättämässä asioista?
Hudson Valley Sudbury School – Intro Video from BellyFire Productions on Vimeo.
[:en]
‘Democratic education’ does not have a singular, objective, or fixed meaning. ‘Democratic education’ is a term often used by Teachers, Academics, Educators, and, Policy-Makers which simultaneously can signify many different meanings, logics, understandings and practices of ‘Democratic education.’
Broadly speaking, ‘Democratic education’ can be understood as: “Education in which young people have the freedom to organize their daily activities, and in which there is equality and democratic decision-making among young people and adults,” to quote AERO’s (Alternative Education Resource Organization) Directory of Democratic Education.
Democratic education encompasses a broad range of theories, philosophies, pedagogies and educational practices. From the liberal progressivist theories of John Dewey; to communitarian and dialogical forms of democracy; to critical and/or anti-pedagogical approaches; to new technologies such as the gamification of learning. IDEC 2016 coincides with the centenary anniversary of John Dewey’s Democracy and Education. John Dewey’s work still influences many educators and non-educators today and is often cited on issues associated with democratic education.
We are told we live in a ‘democracy’. Yet, if there is little or no democracy in our schools how can we expect current and future generations to understand, practice, and, think about democracy in their societies. Democratic education seeks to empower young people and teachers through self-responsibility and democratic participation in schools whereby students learn to; speak their minds, fight for issues that are important to them, solve problems as a group, respect the opinions of others and contribute to developing their communities. Democratic education seeks to empower young people through establishing inclusive, communicative and cooperative pedagogies. Learning processes are thus harmonious and respectful as upholding the human rights of students and the human rights of teachers are of upmost importance in the classroom. As a result, democratic schools give students the freedom to decide what, how, when and with whom they want to learn.
At the moment there are about 1000 schools around the world which call themselves democratic schools. The way the democracy shows in these shools waries a lot starting from simple school meetings where students have a vote in certain issues to a complete democracy where students are involved in all decisions about their school including the budget, hiring and firing of teachers and the curriculum if there is any.
Democratic schools have been around since early 20th century staring from Summerhill school in England, which started in 1921 as a democratic boarding school, where lessons were optional. Another major school, Sudbury Valley School started in 1968 in Massachusettes, U.S. as a day school. Having no curriculum or no mandatory learning plans, grading or other structures usually found in schools, Sudbury Valley became another radical option. Only few schools have followed the boarding model of Summerhill, while several hundred schools have used the ideas of SVS or are more or less strictly based on the model.
Finnish schools are generally seen as quite democratic, even though there are rarely any democratic structures in them. The democracy in Finnish schools is mainly based on the equality between teachers and students. Though being far from Sudbury model or Summerhill, Finnish schools have maintained a rather humanistic and holistic approach to education.
In the new curriculum which comes into effect in 2016 there is a great emphasis on student participation. Students have to have a say in how they study and what they study. Even though the national curriculum still has a wide variety of subjects and content described in it, it will be interesting to see how the schools implement this new approach.
Map taken from AERO website
What does democratic education mean? What is a democratic school like?
Hudson Valley Sudbury School – Intro Video from BellyFire Productions on Vimeo.
[:es]
¿Qué es la educación democrática? ¿Como es una escuela democrática?
Hudson Valley Sudbury School – Intro Video from BellyFire Productions on Vimeo.
[:fr]
Le terme ”éducation démocratique” n’a pas une signification unique, objective et figée. C’est un terme souvent utilisé par les enseignants, universitaires, éducateurs, politiciens, et il en découle par conséquent de nombreuses définitions, logiques, compréhensions et pratiques.
Globalement, une ”éducation démocratique” peut se définir comme étant une ”éducation selon laquelle les jeunes ont la liberté d’organiser leurs activités quotidiennes, et au sein de laquelle sont instaurés une égalité et un système démocratique de prise de décision entre les jeunes et les adultes”, selon la définition de l’AERO (Alternative Education Resource Organization).
L’éducation démocratique inclut un large panel de théories, de philosophies, de pédagogies et de pratiques éducatives. Des théories progressistes libérales de John Dewey ; aux formes de démocraties communautaires et dialogiques ; aux approches critiques et/ou anti-pédagogiques ; aux nouvelles technologies telles que la gamification de l’apprentissage. l’IDEC 2016 coïncide avec l’anniversaire du centenaire du traité Démocratie et éducation de John Dewey. Les travaux de John Dewey influencent encore aujourd’hui de nombreux éducateurs et non-éducateurs, et ils sont souvent cités dans les sujets touchant à l’éducation démocratique.
On nous dit que nous vivons dans une ”démocratie”. Pourtant, s’il n’y a que peu, voire pas du tout de démocratie dans nos écoles, comment pouvons-nous espérer que les générations actuelles et futures puissent comprendre, pratiquer, et réfléchir à la démocratie dans leur société ? L’éducation démocratique a pour but de donner ces moyens aux jeunes et aux enseignants grâce à leur responsabilisation et à leur participation démocratique dans des écoles où ils peuvent s’exprimer librement, se battre sur des questions qui les touchent, résoudre des problèmes en groupe, respecter les opinions des autres et contribuer au développement de leur communauté. L’éducation démocratique cherche à valoriser les jeunes à travers l’établissement de pédagogies d’inclusion, de communication et de coopération. Les processus d’apprentissage en sont ainsi harmonieux et respectueux, car les droits fondamentaux des élèves et des enseignants tiennent une place prépondérante dans la classe. C’est pourquoi les écoles démocratiques donnent aux élèves la liberté de choisir quoi apprendre, comment, quand, et avec qui.
Qu’est-ce que l’éducation démocratique ? A quoi ressemble une école démocratique ?
Hudson Valley Sudbury School – Intro Video de BellyFire Productions sur Vimeo.
[:sv]
Vanligtvis syftar begreppet skoldemokrati till att eleverna deltar i beslutsfattning som berör skolan. Begreppet kan dock ha olika betydelse i olika sammanhang.
Det har dykt upp många olika teorier, filosofier och didaktiska metoder omkring begreppet skoldemokrati. En av de mest kända pedagogerna beträffande ämnet skoldemokrati är amerikanska reformpedagogen John Dewey (1859 – 1952). I hans synsätt är skolan ett miniatyrsamhälle i vilken man lär sig genom praktiska handlingar (learning by doing). Skolan är en plats där man lär sig för livet. För hundra år sedan publicerade han det klassiska verket ”Democracy and Education: an introduction to the philosophy of education”. Bokens 100-årsjubileum kan firas i samband med IDEC2016 . Dewey inspirerar fortfarande många lärare och han förknippas ofta med begreppet skoldemokrati.
Vi inbillar oss att vi lever i ett demokratiskt samhälle. Skolorna har dock traditionellt ägnat sig lite åt demokrati. Skoldemokratin syftar till att ungdomar och lärare har makt över sin egen situation. Detta kan åstadkommas med hjälp av eget ansvar och demokratiskt deltagande. Eleverna lär sig att uttrycka sina tankar och idéer. De lär sig att hävda sig i frågor som är viktiga för dem. De lär sig även att lösa sina problem tillsammans med andra, att respektera varandras åsikter och att påverka samhällsutvecklingen. Lärprocesserna är harmoniska och de respekterar de mänskliga rättigheterna både beträffande elever och lärare. Demokratiska skolor ger eleverna möjligheter att fatta beslut om sin inlärning. Dessa beslut handlar om frågor såsom genom vad ska eleven lära sig? Hur ska eleven lära sig? Och med vem ska individen lära sig?
För närvarande fins det cirka 1000 skolor som kallar sig demokratiskta skolor. Demokratin i dessa skolor realiseras på många olika sätt. Det finns en variation från enkla skolmöten, i vilka eleverna kan delta i beslutsfattandet, ända till omfattande demokrati som består av att eleverna deltar i alla beslut om skolan. Omfattande demokrati betyder att eleverna fattar beslut bl.a. om skolans ekonomi och anställning av lärare.
Demokratiska skolor har funnits i världen sedan början av 1900-talet. Summer Hill grundades i England 1921. Summer Hill är en internatskola med cirka 80 elever. I denna skola får eleverna själv bestämma om de deltar i lektioner eller inte. Skolmötet ordnas varje vecka och alla elever och personal har en röst. En annan betydelsefull skola ur skoldemokratins synvinkel är Sudbury Valley School som grundades 1968 i Massachusett, USA. Sudbury Valley School är en dagskola som inte har någon läroplan. Eleverna får använda dagen som de finner lämpligt. Lektioner hålls endast om det finns en tillräckligt stor efterfrågan på dem. Alla viktiga beslut om skolan fattas i möten i vilka alla skolans medlemmar får delta och var och en har bara en röst. De yngsta eleverna är 4 åringar. Bara få skolor har följt Summerhills internatexempel, däremot Sudbury Valley School har fått hundratals efterföljare.
Finländska skolor har runt om hela världen ansetts vara demokratiska, även om de saknar tydliga tecken på skoldemokrati. I Finland har det för det mesta varit fråga om utbildningsdemokrati, dvs att alla har likvärdiga möjligheter att utbilda sig oberoende av kön eller socioekonomiska förhållanden. Även om den finländska skoldemokratin är långt ifrån Sudbury-modellen eller Summerhill, har finländska skolor dock bevarat en humanistisk och holistisk syn på pedagogiken.
I den nya riksomfattande läroplanen som träder i kraft 2016, betonas elevernas delaktighet. Eleverna bör garanteras möjlighet att delta i planeringen av sina studier. Läroplanen innehåller fortfarande många olika ämnen och färdigt definierade innehåll, således blir det intressant att se hur skolorna kommer att tillämpa principen om elevernas delaktivitet
Karta från AEROs hemsida
Vad betyder skoldemokrati? Hurdan är en skola i vilken eleverna kan på riktigt fatta beslut.
Hudson Valley Sudbury School – Intro Video from BellyFire Productions on Vimeo.
[:]